oma aika

Opiskelijalla kuuluu olla vilkas yöelämä. Ja onkin. Viime yönäkin oli ainakin ukkosta, pissahätää ja pahaa unta. Aamulla kun kampesin itseäni ylös sängystä ilta – ja se kuuluisa oma aika, tuntui olevan valovuosien päässä.

Koulua oli tänään kahdeksasta neljään, E:llä ratsastus viideltä ja siinä välissä läpystä vaihto lastenhoitajan kanssa. Ja ai niin, N piti hakea eskarista!!! (paitsi että olisin unohtanut sen sinne ellei parempi puolisko olisi muistanut hakea).

R jäi itkemään aamulla kun työnnyin ulos ovesta ja lähdin vipittämään

(mitä muutakaan tunturi vipillä ajo voi olla!)

kohti koulua, jokaisen äidin paras kaveri -huono omatunto- matkakumppanina.

Uus ennätys muuten tänään, 20 min. (#bileet)

Tänään koulussa pisteltiin toisamme ekaa kertaa oikealla neulalla. (mutta ei vessassa, eikä nurkan takana, turha huolestua.)

Illalla kun makoilin päälläni lapsi, mitä erikoisimmissa asennoissa, ajattelin että jos sitä yhtä koulutehtävää vielä aloittelisi ja avaisi cokiksen kun se kuuluisa oma aika koittaisi (”miesvapaatakin” olisi, koska jääkiekkotreenit).

(nuku lapsi!!! Nuku JO!!! )

Sitten havahdun kuolalammikosta kun kello lyö kymmenen.

Liian myöhäistä innostua enää mistään muusta kuin omasta sängystä.

Saa nähdä mitä kaikkea ohjelmaa on varattu  tulevan yön yöelämään…